Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kintas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kintas. Näytä kaikki tekstit

torstai 14. marraskuuta 2013

Ennen kaamosta




Kun vielä hetkenaikaa auringonvaloa riittää siitä pitää ottaa kaikki ilo irti. Harmi, että suurin osa siitä 6 tunnista menee töissä istumiseen.


vain kuun ja auton valot valaisivat Utsjoentietä eilen

kuvat otettu sähkökatkoksen aikaan
Yhtenä iltana otti niin päähän ajaa kotiin Nuorgamista pilkkopimeää tietä pitkin upeiden revontulien alla. Kamera ei tietenkään ollut mukana, mutta tästä lähtien se ja kameranjalat kuuluu auton vakiovarustukseen.


Utsjoella on nyt ollu pari pidempää sähkökatkosta. Jännää istua pimeässä kämpässä kynttilöiden valossa ja seisoskella keskellä tietä kameran kanssa ja kuvata pimeää kylää.



Aurinko ei jaksa enää nousta tuntureiden yläpuolelle. 17.11 alkaakin kolmikuukautinen kaamosaika, jolloin aurinko ei nouse ollenkaan.


Oletteko te koskaan olleet kaamoksessa Lapissa?
Tää on mun eka talvi kaamoksen keskellä. Onneksi Iltalehti osaa neuvoa, että terveellä ruokavaliolla ja liikunnalla välttää kaamoslihoamisen!

... kuten muutkin syys- joulu yms lihomisetkin.

maanantai 12. elokuuta 2013

Arvonta & kysymyspostaukseen vastaukset!

Tässäpä tämä mukavasti myöhässä oleva postaus nyt on!

Dädää, koska en mainostanut arvontaa missään oletetusti osallistujia oli vähän, samoiten kysymyksiä. Keräilin myös postaukseen kysymyksiä joita kysyttiin kommenteissa jo ennen arvontaa tuleepahan uutta tietoa meikästä ja kisusta teille :) mukana myös arveluttavaa materiaalia meidän arjesta.

kisu saa vieläkin kamalia "vaanin ja puren sua"- kohtauksia

muutettiin omaan kämppään, jonka sain eilen siivottua ja laitettua kuntoon

Mikä on sun unelmatyö?  Tahdotko olla poronhoitaja vai mikä on sun päätavoite? – tahdon tehdä työkseni sekä talviajan oppaan, että poronhoitajan töitä. Oppaanaolon (etenkin moottorikelkka) haasteet ja poronhoidon erilaisuus ja kulttuuri tuntuu omalta.
Mikä kamera sulla on?- Nikon D3100
Mikä sai sut lähtemään Lappiin? – työssäoppimisjakson jälkeen valaistuin ja tajusin että voin vaihtaa koulua ”tasokkaampaan” (NOT)  ja mua ei oikein perheen lisäksi pidätellyt mikään etelässä. Lapissa asuminen poikkeaa reilusti etelän meiningeistä, kun pääsee sisälle piireihin täältä ei niin vain lähdetä...

siniset renkulat on kulkeneet mukana since ysiluokan päättärit, eli n. 4½ vuotta

meillä oli kauhea kokoamisurakka ja kerkesin jo luovuttaa sängyn kanssa. Onneki kaveri tuli ja kokos ton!
kissalla on pakkomielle pusseihin ...
Mikä viehättää eniten Lapissa? – luonto, ja tää mahtava mystisyys eteläsuomalaisen silmin katsottuna. Täällä on niin yhteisöllisempää kaikki, etenkin pohjoisimmassa Lapissa.
Millasta olis elämä ilman kissaa? – helppoa, rauhallista, tylsää, vähemmän stressaavaa…
Mitä yleensä teet vapaapäivinäsi? – nukun. Jos jaksan, urheilen, liikun luonnossa ja suunnittelen omia projekteja (vaelluksia, koulu- ja työjuttuja…) nyt lähiaikoina on tullut ajeltua Karigasniemellä ja vietettyä aikaa kavereiden kanssa.


Millaisia Utsjokelaiset ovat? Onko ihmisiin tutustuminen erilaisempaa kuin etelämmässä? – suurinpaan osaan kavereista, joihin oon täällä tutustunu tutustuin työpaikkani kautta – tulivat, söivät ja juttelivat. Täällä pääsee helposti piireihin mukaan, koska nuoriso on kiinnostunut tutustumaan uusiin ihmisiin ja ottamaan tuntemattomatkin iästä riippumatta (ikäerot 16-30 parhaimmillaan) mukaan illanviettoihin

Nastolan kotikoti<3
Millaisia tarinoita olet kuullut edesmenneistä asukkaista? – legendoja vaaralta lumivyöryssä lasketelleesta miehestä aina ikäiseni pojan junaturmaan saakka, aika perussettiä. Mitään saamelaislegendoja en ole kuullut…vielä. Naapuristani olen kuullut rankempaa settiä, kunhan syö lääkkeensä kaikki on hyvin ... 
onko saame vaikea kieli?- yllättävän helppo. Jos jaksaisin opiskella ahkerammin osaisin jo puhua vaikka mitä. Esim. numerot on lähellä suomalaisia. Lausuminen on taas puolestaan hankalaa… Mutta ymmärrän kavereiden käymiä keskusteluita aika hyvin.

ystäväiseni ovat luovia :)

boazu

oletko koskaan käynyt Kainuussa? – oon asunu siellä 6 vuotta ? :D
luetko kuinka paljon kirjoja vuodessa? – en. Kaksi Twilightä luin kesän aikana väkisten läpi. Kaduttaa, aivot suli.
Missä on lähin kirjastosi? – naapurissa :D
Mistä haaveilet tällä hetkellä? - siitä, että pääsisin koulun kautta moniin erilaisiin porotapahtumiin, ja ootan innolla talven erotuksia!
missä näet itsesi 10 vuoden päästä? – jaa-a, rikkaan poromiehen vaimona totta kai! Oma safarifirma ja sillee
kuvaile itseäsi kolmella sanalla – ”ota kaikki kokemuksena”, helposti ärsyyntyvä ja lapsellinen

kisu vei tupareissa miesten huomion ...
mikä on mielestäsi parhain ja huonoin piire itsessäsi? – Oon aika avoin uusia asioita kohtaan ja harvemmin tuomitsen ihmisiä, tulen toimeen tuntemattomienkin kanssa, ja pyrin olemaan aina positiivinen. Ärsyynnyn helposti, eteenkin jos kyseessä on koulutuskeskukset ja opot tai VR:llä asiointi.
mikä tekee sinut onnelliseksi? – kissa, Pentikin Saaga- tyynyliina, lakritsijäätelö, ystävät ja uni.
oletko koskaan ratsastanut hevosella? – joo, kerran. Olin tet- jaksolla tallilla …
v*tuttaako tielle parkkeeraavat porot? – ei! Mä oon yleensä kuski, mut koska oon niin turisti oon vaan fiiliksissä jos tiellä hilluu reintieersejä.  Nyt niitä vasta onkin teillä ku ovat laskeutuneet vauvvaporojen kanssa tuntureilta :3 (tää on jo vähän noloa, aatelkaa mut koulussa erotuksissa K ”iiik poro kattokaa!”) mut porot tulee kuulemma ohittaa oikealta puolelta...

sähköasentaja- ystäväiseni kädenjälkeä
millainen olisi unelmiesi vaellusreissu? – semmonen viikon kestoinen tuolla pohjoisimmassa tunturissa, jossa sataisi vettä parina päivänä, pitäis oikeesti psyykata itteään ja kavereita jaksamaan, iltanuotioita, hieman öistä jännitystä outojen rapinoiden takia,  vedenylityksiä (kahlaten tai uiden!) ja ja…
mikä on jännittävintä vaelluksessa? – se, et kestääkö pää sitä väsymystä ja kaikkea surkeutta mitä polulla voi sattua + yöt… rapirapi

mikä on lempiruokaasi? - aika noloa, mut ruisleipä metukalla ja juustolla

perus lähdössä töihin- meininki Petronellan kanssa...


Palkintoina arvonnassa olivat siis paikallista käsityötä oleva musta kauppakassi, Lapin Hillamakeisia, saamenlippu ja (kyllä...) aito riekon jalka- avaimenperä (vastustan turkistarhausta ja kaikkea siihen liittyää, mutta jalka on peräisin ruuaksi metsästetystä riekosta, eli on lähes sama asia kuin poronsarvista veistetyt tuotteet.). Niin ihanalta kuin se kuulostaakin!

Dididi, arvonta suoritettiin virtuaali.net- sivustolta löytyvällä arvontakoneella ja tällä kertaa arvonnan voitti Janssku K! Laitan sinulle sähköpostia tämän illan aikana :)

Mitä tahtoisitte vielä tietää?

torstai 13. kesäkuuta 2013

Yhteishakua ja tulevaisuutta


Hain talvella yhteishaussa kaivosalalle, matkailun peruskurssille ja metsäalan perustutkintoon. Kahteen ensimmäiseen sain pääsykoekutsut ja jälkimmäiseen pääsin sisään. Mutta, laitoin spostia Saamelaisalueen koulutuskeskukseen ja sieltä tuli myöntävä vastaus ...



Elikkäs vielä on epäselvää miten, mutta meikätyttö muuttaa pysyvästi Utsjoelle ja alkaa (toivottavasti oppisopimuksella) opiskelemaan poromieheksi! Koska oon käyny jo luonnonvara-alan en voi suoraan mennä kouluun vaan mun pitää laajentaa luonto-ohjaajan tutkintoa. Jännää.


Mulla on nyt 10 työpäivän jälkeen kaksi vapaapäivää! Tänään kävin juoksemassa ja sopimassa asuntoasioita. Nyt vaan jännään saanko elokuun alusta lähtien itelleni yksiön tästä samasta rivarista. Sitten alkaakin kunnon kalusteiden metsästys.

Utsjoki on muuten tosi mukava paikka asua, mut koska tää on todella pieni kylä jutut leviää kauhean nopeasti kaikkien tietoon. Jos liikut jonkun kanssa kahdestaan kylillä oot mm. parisuhteessa. Kolme on tullu joko onnittelemaan/ kyselemään/ vitsailemaan asiasta töissä, kiva siinä sitten selitellä et "kavereita tässä ihan ollaan ja btw kuka sä olet?"


Tuon ikkunan takana lymyilevän paholaisen takia Kintas kävi tänään mun pohkeeseen kiinni, nyt on mukava mustelma ja hampaanjäljet muistona tuosta välikohtauksesta. Enää ei kissa juoksentele päiviä kämpässä vapaana, pelottaa et se käy kämppiksenkin kimppuun...

Pelottava otus.

torstai 11. huhtikuuta 2013

Hei ihmiset, mulla oli aiemminkin tämä kysymyspostaushärdelli täällä, mutta...



Kiinnostaako ala? Mitä olet aina tahtonut tietää luonto-ohjaajan tai eräoppaan työstä?
Minkä rotuinen tämä läskikasani (kissaa tarkoitan) onkaan?
Millaista on asua Rovaniemellä verrattuna Lahteen?

Mikä on lempi jäätelömakuni, kuinka monta litraa jäätelöä päivässä syön... :0

ymym!

Hyvän maun rajoissa, mitä vain :)

sunnuntai 24. helmikuuta 2013

Safarifiiliksiä



 1. HUONOA

- Kolmena päivänä putkeen aamu seitsemältä kelkkalanssille (parkille) (hei muut on tehny tätä jo pidempään, rispektiä!) laittamaan kelkkoja safareita varten valmiiksi. Vaikka iltaisin on aivan kamalan väsy, paikat kipeänä ja likainen olo tää on sen arvoista. Tykkään tehdä tätä duunia vaikka välillä pitää astua pois omalta mukavuusalueelta ja todellakin tehdä jotain. Päätin, etten enää luovuta liian helpolla - vedän kelkkoja käyntiin vaikka kuinka väsynyt olo olisi ja hymyilen asiakkaille vaikka vituttaisi.

- Ärsyttää kun oon väsyneenä niin lyhytpinnainen.

- Syömiset on jotain niin kamalaa. Aamupalaksi joko ruisleipä/omena/paljon ja kaikkea/ei mitään lounaaksi keittoa/pizzaa/kebabia/ salaattia/ei mitään, illalliseksi leipää/hedelmiä/edellä mainituista jotain tai makeaa ja iltapalaksi harvemmin mitään, koska illallinen on niin myöhään. Kaipaan säännöllisiä ruoka-aikoja!

- Liikunnan  vähyys. Normaalisti käyn joka päivä lenkillä, täällä ulkotyöskentelyn takia en oo jaksanu vaivautua illalla töiden jälkeen ulos. Onneksi töissä tulee liikuttua jonkin verran...


vain kymmenen kokoa liian suuri
 2. ARJEN PIENIÄ ILOJA

- Mulla on ikävä mun tyttömäisiä vaaleansinisiä toppeja ja neulepaitoja, harvemmin enää hillun farkut jalassa töissä. Välillä pidän Prismashoppailupäiviä, jolloin laittauduin oikein kunnolla töiden jälkeen, kävelen 15 min Prismalle, käyn kahvilla ja laahustan takaisin kämpille.
Mutta toisaalta, toppahousut on maailman mukavimmat housut ja mukavaa, kun ei tarvitse miettiä miten vaatteet mätsää asusteisiin.

- Kahvi. Päivä ei oikeasti lähde käyntiin ilman sitä aamun ensimmäistä maitokahvia.

- Kavereiden näkeminen. Rovaniemellä käynti, kämppiksen ja ystävien kanssa pörrääminen on jotain niin upeaa. Etenkin, kun kaverit kyselee milloin tuun kotona käymään.


joku poltti sormensa kahvalämmittimeen ... 

3. TYÖN HYVÄT PUOLET

- Se, kun asiakkailta tulee hyvää palautetta ja fiilis taukopaikoilla on korkealla on mahtavaa. Halusin oppaaksi, että muillakin ihmisillä olis mahdollisuus kokea sama elämysfiilis mikä itellä oli riparilla ja täällä se todellakin toteutuu.

- Perjantaina oltiin lentokentällä intialaisia vastassa. Tässä työssä pääsee tutustumaan moniin erilaisiin kulttuureihin ja monet ennakkoluulot ulkomaalaisista muuttuu.

- Ulkona oleminen.

- Parhaat työkaverit.


Toisaalta odotan, että tää loppuu ja toisaalta en. Tahdon rutiinit takaisin ja normaalin elämän, oon väsynyt matkusteluun ja kolmessa ei paikassa asumiseen. 28.2 muutan takaisin Savottaan porojen luokse tästä kämpästä. Mutta harmittaa, että sesonki on mennyt näin nopeasti. Tahdon oppia lisää.