Jäätymässä

Tänään on kyllä paleltu koko talven edestä. 

Aiemmin päivällä kävin tunturissa lumikenkäilemässä, mittari näytti tuolloin -33 astetta. 

En edes tahdo tietää paljon ulkona oli kun bongailin revontulia, tuntuu vieläkin sormissa pahalta.

Näissä rungossa on selkeitä eroja jo laadussakin (no tota kai), mutta D7100:lla on yllättävän hankala tarkentaa! D3100:lla ei tarvinut miettiä ollenkaan mihin tarkentaisi revontulikuvia kuvatessa mutta tällä monimutkaisemmalla laitteella mulla meinas jo oikeasti sormet pudota käsistä kun mietin ja pohdin miten tällä tarkennetaan kunnolla.

Pitää alkaa googlettelemaan.

Joulu & uusi vuosi etelässä

Hyvät uudet vuodet minultakin lukijoille :)!

Tänään kotiuduttiin Etelä-Suomesta kotia. Iloiseksi yllätyksesi eteläänkin saapuivat pakkaset ja hieman luntakin ehti tipahdella taivaalta ennen kotiin palua.

Uutena vuotena oli luvattu revontulia koko Suomen ylle ja pääsimmekin siskoni kanssa "ihailemaan" ohkaista revontuliviirua taivaalla rakettien paukahdellessa ympärillä. 

Tekisi mieli kirjoittaa TO DO -lista alkaneelle vuodelle mutta taidan jättää sen väliin kun on niin vaikea ennustaa etukäteen mitkä suunnitelmat on mahdollista toteuttaa ja mitkä eivät.

Vuoden "lupaus" on kuitenkin keskittyä kuvaamiseen entistä enemmän ja käydä talvella enemmän tunturissa.

kuvat on otettu Villähteellä.

Minusta

1. kesällä mun lenkkeilyt kohdistuu pääosin metsään tai tunturiin. Tunnin lenkki saattaa venähtää pidemmäksi koska lähes aina poikkeuksetta poikkean polulta/ lähden laskeutumaan kotiin uusista paikoista jotka usein osoittautuu huonoiksi valinnoiksi...

2. Ennen unohtelin kotiin kameran muistikorttia. Nykyään akku on lähes aina kotona. Tai se pidike millä kamera kiinnitetään kolmijalkaan on zoomiputkessa kiinni. Tai akku on muuten vaan lataamatta.

3. Pelkään ulkohuusseja. Mulla on aina jokin lamppu mukana jolla tsekkaan huussin perusteellisesti. Eihän sitä koskaan tiedä mitä siellä vaanii...? Tämäkin juontuu jostain lapsuuden Aulangon reissusta jossa pelkäsin että huussin sisällä on karhu.

4. Joskus pienikin rapina sa mut pelkäämään karhua. Sitten sitä hipsitäänkin nopeinta reittiä kotiin. Tai jos koira saa vainun jostain, se ei voi olla hirvi tai mikään muu sarvellinen...

5. Mulla on jatkuvasti uusia vaellussuunnitelmia mielessä. Tällä hetkellä haaveilen hiihtovaelluksesta ja ensi kesän parin yön yksinvaelluksesta. Valoisaan aikaan totta kai, mun vainoharhailu ei kestäis yksinäisiä pimeitä öitä.

6. Pelkään pimeää. Oon lopettanut kokonaan kauhuleffojen katsomisen koska pari revontulireissua on päätynyt siihen kun pakkaan kamat kauhuissani autoon ja kaasutan paikalta pois.

Okei oon mie vissiin hieman vainoharhainen.

Kuvat otettu torstaina lähimetsästä. Autoa en kuulemma saanut käynnistää pakkasen takia eikä kelkkakaan käynnistynyt lukuisista yrityksistä huolimatta...

Sepustuksia

En tiedä mikä on asian oikea laita, mutta musta tuntuu että lunta on vähemmän kuin viime vuonna tähän aikaan. Muistaakseni marraskuussa me oltiin käyty jo muutaman kerran kelkkailemassa? 

Revontulia ei ole näkynyt kauheasti ja torstainakin kun olin kuvaamassa (nyt joku Utsjokelainen revontulikuvauksesta kiinnostunut huutaa HEP! ja lähtee seuraksi pönöttämään pimeään :D) lähdin aikaisin pois kun revontulet olivat pienet, utuiset ja en viihdy pimeässä yksin. Heti kun lunta saadaan vielä 20 senttiä lisää asia helpottuu kun pääsen tuohon takapihalta nousevaan Paistunturiin kelkalla ja J:kin innostuu lähtemään Kaldoaiville illalla kuvaamaan.

On tässä muutakin tehty kuin kävelty kylää ympäri, olen ollut mukana katselemassa hirven nylkyä ja eilen lihanleikkuuta. Ei ole mun juttu, vaatii aika monta katselukertaa ennen kuin suostun siihen hommaan vähääkään tuntematta etovaa oloa sisällä. Tästä syytän yläasteen bilsan tunteja jolloin piti leikata sydämiä ja rapuja...

Kauhiasti on suunnitelmia talvelle mutta jää nähtäväksi toteutuuko ne! Sukset pitäisi kaivaa varastosta ja lainata lumikengät kirjastolta (ihan mahtavaa että täällä saa lainattua ilmaiseksi lumikenkiä!) sekä vaihtaa sukset kelkkaan. 

Se piti kyllä tehdä jo viime vuonna...

Ailigas

Näistä kuvista olen säätänyt valoisuutta ja kontrastia, sekä horisonttia. 

Mentiin torstai-iltana kuvaamaan himmeitä revontulia kylän kupeessa olevalle Ailigas tunturille. Koska mun kameranjaloista on irronnut kokonaan yksi jalka ja se on kiinni rungossa heikosti, suurin osa kuvista kuvattiin auton konepellin päältä jonka takia suurin osa kuvista oli rajusti vinossa.

Missähän se lumi viipyy? Toivottavasti kaamos ei ala ilman lunta, en ees halua tietää kuinka ankeaa silloin on. Tosin silloin on helpompi päästä kuvaamaan revontulia!  

Tässä yksi torstain masterpieceistä.

Joku kuvista saattaa olla J:n ottama, joka innoissaan sekoitti kameran asetuksia tutkiessaan revontulikuvauksen ihmeellisyyksiä.

Marraskuun ensimmäiset 2

Jatkoa edeltävään postaukseen.

Kuvia on rajattu ja kokoa muutettu.

Marraskuun ensimmäiset

Eilen luvattiin pilvistä koko illaksi, mutta onneksi satuin lenkille juuri kun taivas aukeni ja paljasti tähdet. Kotiin palaessani revontulet olivatkin ilmestyneet taivaalle ja nopeasti vaihdoin päälleni lämpimämpää ja suuntasin Mantojärven rannalle.

Revontuliloistoa kesti vain pienen hetken kunnes pilvet alkoivat peittää pohjoista taivasta. Siinä kiireessä en kauheasti alkanut katsomaan kameran asetuksia ja kotona sainkin sitten huomata että osassa kuvista tarkennus oli mennyt päin pebaa.

Koko eilisen illan tuskailin näitten kuvien kanssa, yritin muokkailla ja pohtia kehtaanko julkaista näitä, mutta nyt katsottuna nämä ovatkin just hyviä näin, enkä muokannut kuvia loppujen lopuksi muuten kuin muuttamalla kokoa.

Revontulista tulossa vielä toinen postaus, en viitsi tehdä kilometripostauksia...

Coming soon ...

Reivit 2

No niin, uskalsinpa muuttaa näiden kokoa ja en ainakaan itse huomaa kuin pientä laadun huononemista. Eli tästä lähtien voin laittaa kaikki kuvat tässä koossa blogiin niin kuvista saa enemmän irti.

Tänään olen yrittänyt ruinata J:tä ja poikaa mukaan Kalkujoelle kuvaamaan revontulia (sieltä käsin saisi aivan mahtavia kuvia koko kylästä ja revontulista...) kun en yksin viitsi yöllä lähtä tunturiin kiipeämään. 

Siellähän on vaikka mitä poroa ja muuta elukkaa, hui hirveä. :<

Härre gyd mitkä reivit 1.

 ONNEKSI J kehotti eilen lähtemään kuvaamaan revontulia. Älyttömän hienot! Mie lakkaan käyttämästä tuota vanhaa revontulitiedotetta, se näytti eiliselle illalle huonoa, mut todellisuus oli jotain aivan toista...

Tässä ensimmäinen osa lukuisista revontulikuvista eiliseltä. Tänään on tarkoitus lähteä taas kuvaamaan ja eiliset lumikuvat tunturistakin pitäisi ladata bloggeriin :D

Nää kuvat onnistui yllättävän hyvin, enkä ole tehnyt näille kuville muuta kuin merkinnyt omikseni. Blogger nyt tietenkin hieman huonontaa kuvan laatua.

Lauantai- illan revontuloset

Hui, eilen satoi lunta/räntää ja illallakin lämpötila laskee miinuksen puolelle.

Talvi tulee!

Syksyn ensimmäiset

Kuvia on vaikka kuinka paljon, mutta kun täytyy valita kämpän siivoamisen ja kuvien läpikäynnin väliltä poitsun nukkuessa, valitsen siivoamisen.