sunnuntai 19. kesäkuuta 2016

Ailigas ruohonjuuritasolta

kukka3 putous3 putous2 kukka2 kukka4 kukka

Uusi kameranrunko on tuonut mulle paljon motivaatiota asetuksilla leikkimiseen. Ennen kuvasin vain ja ainoastaan automaatilla, revontulikuvat nyt totta kai vaatii manuaalilla leikkimistä mutta nykyään piipahdan automaatin puolella hakemaan vain osviittaa sopiviin asetuksiin.

Vielä on paljon harjoiteltavaa ja itikoiden seassa kykkimistä sekä näppien palelluttamista edessä, mutta eiköhän tästä vielä hyvä tule!

Tänään oli suunnitelmissa käydä testaamassa läskipyörää. Suunnitelmat kaatuivat jo heti herättyä, ulkona on aikamoinen myräkkä...

putous

perjantai 17. kesäkuuta 2016

Ailigas - nopea lenkkeilykohde

tie teno2 kuru teno

Utsjoen kirkonkylää reunustaa idästä päin Ailigas- tunturi joka kohoaa 342 metrin korkeuteen. Sen huipulle pääsee kätevästi ja (suhteellisen) vaivattomasti hiekkatietä pitkin, jonka pituus suuntaansa on noin kolme kilometriä. Hiekkatietä pääsee ylös myös autolla, Kylätalolla myydään tielupia. Ostin luvan viime vuonna mutta tien huonon kunnon takia ylös ei tullut ajettua kuin vain muutaman kerran. Tie oli vielä alkuviikosta hyvässä kunnossa, ja toivottavasti on myös vielä loppukesästäkin sillä Ailikkaan huipulla on todella upeat maisemat!

Melkein huipulla tien halkoo poroaita, jonka läpi pääsee sivuun vedettävästä rautaportista. n. 100 metriä portista tien oikealta puolelta lähtee polku kuruun ja upealle näköalapaikalle, jolta aukeaa maisemat Utsjoen kylälle, Norjan puolelle sekä Tenon jokilaaksoon.

Ailikkaan huipulla on YLEn radiomasto ja myös näköalapaikka kylän suuntaan. Lähistöllä kulkee myös mönkijä-sekä kelkkaura jota pitkin voi patikoida ja maastopyöräillä. Skalluvaara- Ailigas reitti kulkee samaa uraa myöten.

teno3

Ailigastien alapuolella on parkkipaikka jonne auton voi jättää. Kylältä parkkipaikalle on pari kilometriä.

Maanantaina kävin täällä pikaisella aamulenkillä ennen töiden lähtöä, ja voin sanoa että ylös kävelyn jälkeen lähtee vaikeampikin päivä käyntiin!

maanantai 6. kesäkuuta 2016

Yksin?

DSC_2458 DSC_2463 DSC_2474 DSC_2475 DSC_2490 DSC_2500 DSC_2506
Toissa sunnuntaina lähdettiin Pekun kanssa Utsjoen retkeilyreitille ulkoilemaan oikein kunnolla! Sää oli mitä parhain, vaikka vähän paloinkin...

8,2 kilometrin matkaan meillä meni 2 ja puoli tuntia, mukaanlukien yksi pidempi tauko ja lukuisat kuvaamaan pysähtymiset. Yksin kulkemisessa on se hyvä puoli ettei kukaan valita pysähtelystä ja jatkuvista "kato kato mitkä maisemat!" huuteluista. Vaikka välillä kaipaisinkin pientä patistelua matkan jatkamiseen... Ja loppujenlopuksi tunturissa ei paljoa seuraa kaipaa, jos retken tarkoituksena on ollut rentoutuminen sekä arjesta irtautuminen. Koira riittää varsin hyvin turvaksi sekä juttukaveriksi.

Voisin kuvitella selviytyväni joskus tulevaisuudessa pari päivää yksin, mutta loppupeleissä tarvitsen seuraa luonnossa pidemmillä retkillä. Viime kesänä törmäsin Facebookissa  Minna Jakosuon "Kuukausi Yksin erämaassa"- facebook-sivuun (linkki on tosin hänen blogikirjoituksiinsa) ja yksinvaeltamisen hulluus iski. Tosin, tuskin ikinä tulen lähtemään yhtä upealle ja hurjalle reissulle mutta lähivuosina näen itseni vaeltelemassa viikon vaelluksilla pitkin Utsjoen erämaita, tutuilla ja turvallisilla seuduilla.

Se, että edes uskallan lähteä pidemmille reissuille yksin vaatii paljon erätaitojen hiomista ja ennenkaikkea itsetutkiskelua ja oman kehon huollon ennakointia. Yksin vaeltamisessa olet yksin vastuussa jaksamisestasi ja selviytymisestäsi.

Tällä hetkellä mulla ei ole kauheasti retkeilyseuraa, joten kesällä tulee varmasti liikuttua paljon yksin. Ja pidänkin sitä hyvänä asiana, vaikka mielelläni lähdenkin seurassa liikenteeseen!

Lisää kuvia ja tekstiä patikasta Retkipaikassa

keskiviikko 1. kesäkuuta 2016

Kalassa

teno kalamuija kalamies puska kalamies2

Utsjoella kalastuskausi on jo alkanut, ja me J:n kanssa ollaan käyty jo muutamana kertana Utsjoen rannalla heittelemässä ja Tenolla soutamassa. Kalasaalis ei ole ollut kummoinen mutta viime viikonloppuna saimme yhden meritaimenen lounaspöytään grillattavien herkkujen lisäksi.

Tenolla olemme tehneet muutamat laskut ja ajattelimmekin skarpata lohenkalustuksen kanssa viime kesään verrattuna. Toissa kesänä saimme 10 kilon tsuentsan ja viime kesän lohisaldo oli pyöreät 0.

Huvittavaa, että kesken tämän postauksen kirjoittamisen kuulin uudesta Metsähallituksen laatimasta kalastuslaista. Vielä en tiedä miten kalastus tulevaisuudessa jatkuu, asiasta liikkuu nyt niin paljon eri tietoa ja en tahdo ottaa asiaan kantaa ennen lopullista päätöstä.

Tähän mennessä laki vaikuttaa todella absurdilta.