maanantai 25. toukokuuta 2015

Poro & Teno





Poro- rukka. 

Jo vuosi sitten jätin tuon leukaluun Pikku- Ailikkaan avokalliolle ja sieltä se torstaina löytyi, samasta paikasta.




Kalastusluvat on hallussa ja kalakausi avattu. 

Yksi uistin menetetty ja tyhjin taskuin palattiin kotia.



lauantai 23. toukokuuta 2015

Välinehuolto - nahkaiset vaelluskengät







Hyvät vaelluskengät maksavat, ja paljon. Hintansa takia niitä ei viitsisi ostaa uusia joka toinen vuosi ja jokaisen käyttökerran jälkeen niiden tunnearvo kasvaa, kuten rispaantumisen ja nahkan halkeamisen riskikin.

Mie sain Meindlin Vacuum Lady- vaelluskengät noin 4 vuotta sitten. Ostaessa myyjä lupasi niille käyttöikää jopa 10 vuotta hyvällä hoidolla.
Vähän hävettää myöntää että näiden neljän vuoden aikana oon rasvannut nuo kahdesti, vaikka mun käytöllä se pitäisi tehdä ainakin kahdesti kesässä.

Nahkaisille vaelluskengille käy mikä tahansa vesipohjainen- tai mehiläisvaha ja niille on saatavilla myös vedenhylkivyyttä lisäävää spraytä, jota itsekin aion kesäksi tilata. Vähäinen rasvaus ja sen laiminlyönti lisää nahkan kuivumista, joka aiheuttaa nahan halkeilua ja täten vedenhylkivyyden huonontumista. Myös soljet kannattaa rasvata, näin ehkäiset niiden ruostumista.

Jokaisen käyttökerran jälkeen kengät kannattaa huuhdella juoksevan veden alla, harjaa apuna käyttäen. Kengille on myös saatavilla pesuaineita.

Kuivata kengät ilman pohjallisia varjoisassa paikassa, suoralta auringonvalolta piilossa.

Kenkiä on hyvä säilyttää kuivassa, auringonvalolta suojassa.


tiistai 19. toukokuuta 2015

Luontokuvien muokkaus - kannattaako?





Harvemmin muokkaan kuviani blogiin, mutta nyt kun sain hankittua Cyberlink Photodirector 5- kuvanmuokkausohjelman innostuin kokeilemaan kuvien kohtuullista muokkausta, eli lähinnä kontrastien ja valoisuuden muuntamista.

Oon kauan jo miettinyt, miksi bloggaaja X saa samanlaisella kameralla, perusputkella paljon parempilaatuisia ja valoisampia kuvia kuin mie, mutta tässähän se taas nähdään.

Ehkä jatkossakin kuvanmuokkausohjelma iskee hämäriin kuviin. 

Nyt tosin on tulossa kesä, ja aurinko kun ei enää laske niin kuvat pääsevät blogiin luomuina.

Ja joo, harjoittelen tuota kontrastia vielä, parissa kuvassa oon vetäny ne aika övereiksi.

lauantai 16. toukokuuta 2015

Vaelluspäiväkirja 1


Lumet sulavat jo vauhdilla! Vielä tulee norona vettä tuntureilta, ja ylempänä saa harppoa kinosten yli vielä jonkin aikaa. 

Lihasten treenailu on tuottanut jo jonkin verran tulosta, enää ei kunto lopu kesken lenkin. Vielä kun pääsisi kunnolla kiipeämään ylös painon kera niin selviäisi tämän hetkinen vaelluskuosi.

Suunnitelmissa oli vallata Kevo kesän aikana, mutta Sevettijärvi- Pulmanki - reitti on alkanut pikkuhiljaa houkuttelemaan enemmän, lueskelen jo netistä löytyviä vaellustarinoita ja odotan innolla että Utsjoen luontotupa avaa ovensa josta pääsen Kaldoaivin kartan ostamaan... Eli kohde voi vielä muuttua!



Mitä sitä sitten tehdään ennen vaellukselle lähtöä, kun lähtijänä on puolikuntoinen mutsi?

- ystäväiseni Petriksen kanssa teemme päiväreissun Kuoppilasjärven autiotuvalle, 10km suuntaansa. Retken tavoitteena oman kunnon testaaminen kevyemmällä varustuksella. 
- tästä talon takaa kohoaa Paistunturin erämaa, tuonne pitää ainakin jaksaa nousta ennen kuin minnekään lähdetään. (pääsin jo puoleen väliin, mutta lumiraja tuli vastaan...)
- Ailigas- tunturille sama juttu, on kyllä paljon rankempi nousu kuin mitä kummallakaan vaellusreitillä on.

Entä miten muuten itse vaellukselle valmistutaan?

- muonien kuivattaminen. Koska edessä on suht raskas reissu mutsille ja sellaiselle joka ei ole paljoa vaeltanut, painolastit minimoidaan.
- sopivien vaelluskuteiden löytäminen. Ottaako kumisaappaat kun reitillä on vedenylityksiä, vai kahlatakko avojaloin?
- rinkkojen säädöt ja pakkaaminen
- mitä muuta kätevää vaellukselle voi ottaa mukaan? Koiran?


Edellä mainituista on tulossa postaukset sitä mukaan mitä ystäväiseni kanssa suoritamme. Vaikka itse vaellukselle ei jostain syystä lähdettäisikään. Olen varma, että jotain lukijaa voisi kiinnostaa erilaiset retki- ja vaelluseväät joten teen niistäkin vaelluspäiväkirjan ohessa oman postaussarjansa.



Ja pitää muuten ostaa uusi retkipatja. Peku söi edeltävän.

Kiitti doge.

Oheiset kuvat ovat Kenesjärveltä Kevon reitin pohjoiselta lähtöpisteeltä.


Jokainen vaelluspostaus löytyy vasemmasta sivupalkista löytyvästä linkistä!

sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Kuinka suunnitella vaellus - retkikohteen valinta

Mun lempipuuhiin kuuluu muun muassa karttojen selailu ja reittien suunnittelu. Blogissa on kaksi eri postausta vaellusten suunnittelua koskien, vaeltaminen lumettomaan aikaan & Pyhä- Luoston vaellussuunnitelma (jota ei koskaan käytetty, koska lähdettiin tänne...). Nyt mulla on suunnitteilla Kevolle kohdistuva noin 4-5 päivän pituinen reissu kesä-heinäkuun vaihteille. 

Koska reissun onnistuminen on vähän kinttaalla, suunnitelmat tulee muuttumaan varmaan monta kertaa ja voi olla etten edes koko vaellukselle lähde. J ei lähde mukaan vaan jää hoitamaan tuolloin 3,5- 4kk ikäistä "Japea" joten mulla on tällä hetkellä muutama potentiaalinen vaellusseuralainen mielessä. 

Ja koska blogissa tulee nyt keväällä olemaan hiljaista upeiden (not) säiden takia, ajattelin kirjoittaa koko vaellusprosessista kattavan postaussarjan aina reissun suunnittelusta jälkimietintöihin saakka. Ensimmäinen osa koskee luonnollisesti vaellusreitin valitsemista.


Osa 1. Retkikohteen valinta

En vois sanoa että olisin "kokenut" vaeltaja, mikä se semmoinen on? Olen vaeltanut helpoilla ja vähän vaikeammilla reiteillä, valmiilla merkityillä ja kartasta suunnistettavilla. Yksin ja seurassa. Raskauden jäljiltä kunto on mitä on, ja sitä kohotan koko ajan siskon suosittelemalla Kayla Itsinesin treeniohjelmalla, siispä tutkailin vaelluksen keston lisäksi reitin nousuja ja maastoa.

Aloittelijalle suosittelen Hossan aluetta jossa reitit on merkityt ja maasto hyvin helppokulkuista. Vähän vaativampi reitti on Pallas-Hetta, jossa on suuriakin korkeuseroja, mutta merkitty reitti (jos kartassa on merkattu reitti, on se myös luonnossakin merkattu). Luontoon.fi sivusto on todella kätevä apuväline reissua suunniteltaessa. 


Sivuilla on lukuisia vaihtoehtoja joiden avulla on helppo etsiä itselleen sopivin retkeilyvaihtoehto. Myös reittien googlettelu ja muiden vaeltajien kirjoittamia kokemuksia reiteistä kannattaa lueskella. Helpolta kuulostavalla reitillä saattaa olla vaikka hankala joen ylitys, joka ei käy ilmi kartasta ja on hyvä ottaa reitin ominaisuudet huomioon aikaisessa vaiheessa.

Itse päädyin vaellusta suunniteltaessa Sulaoja- Kenesjärven reitille jonka pituus on 63 kilometriä. Toinen vaihtoehto oli myös Sulaojalta lähtevä Kuivin reitti, 86 kilometriä. 


Vaelluskohteita on hyvä vertailla keskenään. Kuivin reitti tuntui ensin fiksuimmalta, mutta päädyin Kevoon pelkän mututuneen takia. Kevo tuntuu kartasta tarkasteltaessa helpommalta vaihtoehdolta maaston kannalta.

luontoon.fi
Miten oma kunto kestää? Onko alueella paljon korkeuseroja? Pystynkö tarvittaessa nukkumaan kaikki yöt teltassa, vai onko autiotuvissa sittenkin mukavampi nukkua? Olenko valmis ylittämään vesistöjä? Miellyttääkö lehtometsät vai tunturi enemmän silmää?

Päivämatkojen pituuksia on myös hyvä miettiä. Apuna on kätevintä käyttää alueen virallista karttaa, joita myydään lähes jokaisessa suuremmassa päivittäistavara- sekä retkeilytarvikkeita myyvissä myymälöissä.

Syyt, miksi valitsin Sulaoja- Kenesjärvi- reitin; (yhteenveto)

- reitti on lähellä kotia, lähtöpisteelle Karigasniemelle on 101 kilometriä ja lopetuspisteelle 25 kilometriä
- tahdon nähdä Kevon kanjonin
- reitillä on vaihtelevaa maastoa, valokuvauksellisesti paljon mukavampaa kuin pelkän tunturimaiseman kuvaaminen
- päivämatkan maksimipituus 15 kilometriä per. päivä
- kesä-heinäkuussa Kevolla ei ole ruuhkaa  (elo-syyskuussa on)
- mulla on jo olemassa kartta alueelle
- kahlaamot (veden ylityspaikat) kuulostavat mielenkiintoisilta
- Kevo on vain yksinkertaisesti koettava

Joskus vaellusreitille pääsy voi olla kiven takana. (Lemmenjoki.)