Northernlights!

On se vaan upeaa, että omasta pihasta saa otettua tälläisiä kuvia!

Eilen eksyin taas pihalle juoksujalkaa kameran ja jalkojen kanssa, yöpuku päälllä kuvaamaan tämän syksynupeimpia revontulia.

Ja nyt, kun eksyin blogia päivittelemään huomasin ilokseni että lukulistalla on jo 60 lukijaa! Kiitos mielenkiinnosta :)

Tänään erotusaidalle töihin. Tänään mä pääsen ensimmäistä kertaa poroerotuksiin! Kuin innoissaan voi ihminen edes olla.

Mönkijäreissu Njallavaaraan

Tänä aamuna heräsin jo seitsemältä että varmasti en missaa kyytiä erotusaidalle. Koko viime viikon olin kuumeessa (oikeasti ekaan kertaan moniin vuosiin mulla oli jopa kuumetta!) ja kun viikonloppuna olin takaisin elävien kirjoissa läksittiin J:n kanssa tunturiin ajelemaan tuon isän mönkijällä.

Tunturissahan saa ajaa mönkijällä maastoajoneuvoluvalla valmiita reittejä pitkin. Poromiehet saa poroisännän luvalla ajaa töitä tehdessä myös maastossa.

Ja otsikossa saattaa olla virhe. En millään osaa noita paikannimiä oikein.

Tykkään ite enemmän mennä reitillä, koska nuo mönkijästä jäävät jäljet soille ei katoa ajankaan kanssa minnekään.

Ihanan puhdasta puuhaa. Sateen jälkeen soiden ylitys on pelkkää lystiä.

Karvalakki-look oli ihan jees kans. 

Ja uskals J mullekin luovuttaa mönkkäriä sen verran et pääsin kokeilemaan reitillä ajamista. Pitäähän sitä poromiehen osata ajaa... :D En ees kolhassu pohjaa mihinkään, ha! 

Sinänsä typerää, että meille Asikkalassa luonto-ohjaajan koulutuksessa opetettiin mönkijällä ajoa vain tiellä ja telojen kanssa jäällä. Poro-opiskelijathan kävi maastossa ajelemassa mut mä olin silloin vielä töissä.

Toivottavasti mäkin pääsisin pikkuhiljaa töihin. Kyrsii tää kämpillä jumittaminen kun tietää et muut on aidalla erotuksissa.

Näihin kuviin ja tunnelmiin, mutta kertokaas lukijat...

TARVITSEEKO ETELÄ-SUOMESSA (LUE: Jyväskylän alla) JO TALVITAKKIA? Ihmisten fb- päivitykset ja kuvat hämmentää.

Täällä oli eilen 2 astetta enkä oo kellään nähny talvikuteita päällä, jos ei omia kenkiä ja lakkia lasketa...

On top of Utsjoki, Ailigas

Karautettiin sen tunturin päälle, Ailikkaalle, joka näkyy monessa kuvassa taustalla.

Tunturille pääsee aika surkeassa kunnossa olevaa hiekkatietä pitkin, hyvällä tuurilla nelivetoisella autolla...

Olihan tuo ihan jees pikkureissu. Ekan kerran käytiin tuolla yöllä katsomassa pieniä revontulia viikko sitten, jolloin maisemia ei näkyny ja kamerakaan ei ollut mukana.

tunturimuotia. Oli niin hehkeet ilmeet et oli pakko sensuroida

Huomenna Lahteen. Autolla. Ja junalla. Hnngh. Vaan kahdeksi yöksi :(

Aurora Borealis, REVONTULIA!

Utsjoen kirkkotuvilta yöllä

J huus mut viime yönä pihalle kameran ja jalkojen kanssa kuvaamaan, sillä...

... Siellä oli aivan älyttömän upeat revontulet! En saanu parhaimmista kuvaa kun jäin suu auki toljottelemaan niitä, mutta tässä olis muutama kuva mitä ehittiin ottaa ennen niiden katoamista.

http://www.gi.alaska.edu/AuroraForecast Tämän sivun mukaan eilinen revontuliasteikko oli 1, vaikka nuo vastas melkein kutosta, joka on paras minkä oon nähny. Tälle yölle luvattu kakkosta, joten innolla ootan josko tulis vielä paremmat... :)

Harmi, että meidän nykyinen asunto (muutettiin J:n kanssa btw yhteen... ) on Utsjoen sähköosuuskunnan vieressä jonka pihassa palaa ulkovaloja, joten pihaa ei saa täysin pimeäksi. Heti, kun meillä on aikaa ajetaan Ailikkaan päälle kuvaamaan revontulia täydessä pimeydessä.

Ootteko te bonganneet revontulia vielä tälle syksylle?

Seuraa ADLAPLAa Instagramissa!

http://instagram.com/sunsku

Ruskaa ja Utsjokea melkein livenä :--) !

Patikkaretki ruskaiseen tunturiin

Hra & Rva Vinkkusimmu ja Urhea-Metsästäjä läksivät Nuorgamin Peurasta kohti tunturistoa hyvin mielin..

J:llä jäi jotain autoon, kivahan se oli kömpiä jyrkkä rinne takaisin ylös raskaat rinkat selässä...

"Pitäähän se lähtä riek... hirvimets... siis viemään vaimoke patikoimaan, niin. Ihan vaan varmuuden vuoksi tän otan mukaan."

J se paineli täysillä tunturia ylös kun meikä melkein joutu konttaamaan samalla kun etin kameran linssinsuojusta ja kuvasin maisemia. Kyllä huomaa etten oikein urheillu kesällä... 

En oo ennen nähny ruskaa. Tää on jotain niin upeaa!

Etsi J ...

Vaellettiin vain parisen kilsaa J:n lapsuudenkodilta Skuorre(skuarra?)järvelle. 

Onneksi J:llä riitti hermot mun ympäripyörimiseen ja valokuvaamiseen, meillä meni parin kilometrin kävelyyn ikuisuus... 

Oltiin leiripaikalla hyvissä ajoin, ehdittiin pystyttää teltta, tehdä tulet (J teki, koska mä en saanut tulitikkuja syttymään tuulessa ?), poimia mustikoita ja paistella J:n isän kalastama lohi ruuaksi.

Vaivaiskoivu, sama kaveri mutta eri väreissä. On se ruska ihmeellinen juttu!

Illan hämätyessä ninja- mustikanpoimija iski ja lähdettiin kans kalaan. Kalaa ei tietenkään tullut ja kamerastakin ylläri loppu akku, kuten normaalistikin. Aamulla herättiin, J:n isä tuli koiran ja ammutun riekon kanssa kahvittelemaan, pakattiin kamppeet ja läksittiin takaisin Peuraan.

Hyvää syksyä kaikille lukijoille! Mönkiäreissu jäi väliin, koska mulla olikin pe-la yönä 03 asti töitä. Heti, kun aikaa riittää lähetään J:n kanssa Ailikkaan päälle metsästämään revontulia, viime yönä näkyi suht kämäset, mutta eiköhän niistä ala kohta tulemaan kuvia blogiin ;)