Lokakuisena tiistai-aamuna lähdettiin J:n sekä tämän isän kanssa hirvimetälle. Mukana meillä oli Peku, joka ensimmäistä vuottaan treenaa hakua. Mie olen ollut nyt kahdesti Pekun mukana metällä, ja edistystä on tapahtunut huomattavasti - ensimmäisellä kerralla koira huilasi omilla reissuillaan ties kuinka kauan, nyt se systemaattisesti tekee omia hakureissujaan mutta palaa niiden välissä J:n luokse kunnes lähtee taas nuuskuttelemaan hirvien jälkiä.
Báršille pääsee Vetsikosta kulkevaa mönkijäuraa myöten. Roavvárrin jälkeen uralta täytyy tosin poiketa, mutta suunnistus maastosta erottuvalle tunturille on helppoa. Báršin länsipuoli on aikamoista ryteikköä, mutta helppokulkuista ilman rinkkaa. Ryteikköosuus on kyllä niin lyhyt, että joka tapauksessa Bársille tahtovan kannattaa sieltä kulkea. Maasto helpottuu mitä lähemmäs eteläpuolella olevaa suota päästään.
J:n isä jatkoi matkaansa Roavvárrilta kiertäen Báršin itäpuolta eteläpuolelle ja kohtasimmekin hänet aikamme suolla kuljettuamme. Tähän aikaan vuodesta suot ovat aikalailla jäässä, ja niillä kulkeminen oli helppoa. Peku kahlaili tyytyväisenä kosteimmissa kohdissa ja nuuskutteli katajapuskia tyytyväisenä. Omia reissujaan se teki lukuisia, mutta siltikään emme löytäneet tuoreita hirven jälkiä maastosta.
Helikopteri pörräsi aikansa Vetsijoen yllä, päättelimme sen olevan porotokkaa kasaamassa. Lukuisia haulikon pamahduksia kuului lännestä päin, ja mietittiinkin että jonkun on täytynyt löytää kunnon riekkojoukko kun siihen malliin paukutteli...
Lämmittelimme hetken aikaa nuotiolla ennen kuin jatkoimme matkaamme takaisin mönkijäuralle. Peku nuuskutteli makkaroita haltijoissaan ja viihtyi lähellämme koko makkaranpaiston ajan. Kylmäkin meinasi hiipiä, ja koira kaikenlisäksi kaatoi kahvit syliini. Onneksi jalassa olleet Fjällravenin pöksyt pitävät kosteutta paikkojen kohdilta, muuten olisi paluumatkasta tullut todella kylmä.
Báršin itäpuoli on kaunista tunturitasankoa jolla on joskus ollut komea koivumetsä, mutta täälläkin koivuja tuhonneet tunturimittarit ovat tehneet tehtävänsä. Haaveilin jo ensi kesän läskipyöräreissuista alueelle, sekä suunnittelin yöreissuakin Bársille.
Matkaa meillä kertyi +16 kilometriä. Tarkaa lukua emme tiedä, SportsTrackerin olin saanut klikattua pois päältä ja B-Bark ei löytänyt kuuluvuutta suurimmalta osalta matkaa. Koiran kulkeman matkan se kyllä laski, ja se olikin sitten lähes kaksinkertainen meidän kulkemaan matkaan.
