Hilijaista on

Olisihan niitä kuvia joita julkaista, mutta oon nyt päätynyt sille linjalle, että julkaisen vain parhaimmat ja sellaiset kuvat joissa on sitä jotain. Siispä tässä on nyt ensimmäinen koostepostaus vähän sieltä ja täältä, missä nyt heinäkuun aikana on tullut seikkailtua. On muuten petollista selailla Instagramin luontokuvaajien profiileja :D. Ainakin itse olen huomannut suurentunutta kriittisyyttä omia kuvia kohtaan...

Vierailtiin porukalla Ellinpolulla pari viikkoa sitten. 

Edeltävällä viikonlopulla tuli vietyä Japekin Kevolle Silkeáiville kalaan.

Ja lauantaina otettiin sisko kyytiin Rovaniemeltä ja ajettiin Ivaloon mökille pariksi päivää.

Perjantaina hurautetaan takaisin Ivaloon J:n veljen häihin ja lauantaina etelään. Tänään, jos sää sallii lähdetään siskon kanssa patikoimaan, toivottavasti saadaan hyviä kuvia!

Hiljaisuus.

Täysi hiljaisuus.

Ainoa ääni, joka tunturissa kuuluu on tuuli, puhe ja moottorikelkan hurina.

Kylmä. Viileä tuuli puhaltaa kasvoille ja saa posket kipristymään.

Aurinko ja kuu. Kaamos alkaa lähestymään loppuaan.

Ei revontulia. Vain kuu valaisi yötä Kaldoaivin erämaassa.

Tunturin laella koskematon lumi makasi varpujen ja kivikoiden päällä.

Kahdestaan tunturissa. Ihan yksin. Pimeässä vain kameran kanssa lumihangessa seisoessa pisti miettimään, että onneksi maailmassa on vielä lukuisa paikkoja jonne valosaaste, moottoriteiden hälinä ja roska ei ylety.

Nuo neljä päivää erämaassa teki hyvää arjelle, tällä hetkellä asteita on -29 ja pitäisi lähtä kävellen kauppaan hakemaan villalankaa ja uusia puikkoja.

Koska autot ei käynnisty.

Luksusta.

Utsjoki-Roi-Posio-Roi-Utsjoki

En oo ikinä ajanu noin pitkää väliä.

Lähdettiin ihanaisen Petronellan ja hänen koulukaverinsa kanssa perjantaina ajamaan kohti Rovaniemeä.

Potkuriparkki Sodankylässä

Ja sen kyllä tietää, et kun meikä ajaa meikä päättää tauot. Menomatka kesti puoli neljästä kahteentoista asti yöllä kun pysähdeltiin missä sattuu. Muistaakseni Ivalossa käytiin kaupassa, Saariselällä käytin heittää uukkari Muotkan Majalla, Vuotsossa juotiin kahvit, Sodankylässä jaloiteltiin, Potkuriparkissa käytiin kuvaamassa pakollista Marttaa ja Rovaniemellä edessä jumitteli rekka ja käytiin kaupungilla syömässä.

Majoittuminen tapahtui söpösti Petriksen mummolassa. Oli oikein kotoinen olo ... 

Olin aivan älyttömän hehkeä kun kaikki meikit ja muut mukavat asiat jäi lähtökiireessä kämpille... Ja koska grillityöntekijöinä arvostetaan terveellistä sapuskaa vierailtiin vaikka missä ravintoloissa ja kuppiloissa. Läskiviikonloppu, as i said.

Tana Brulla kun vierailtiin edeltävällä viikolla pakut heitti highfivet sillalla... 

Lauantaina intensiivisen shoppailun jälkeen suunnattiin Perä-Posion kautta Pösiölle jonne Petriksen veli muutti kuukausi sitten. Kilometrejä kertyi 130 suuntaansa ja hauskaa (väsynyttä...) läppää lens koko matkan.

Posiolla ulkoilutettiin veli-raukkaa ja päädyttiin rannalle kuvailemaan upeaa auringonlaskua.

asetuksilla

automaatilla

Palattiin yöksi takaisin Roavenjargalle ja sunnuntaina käytiin hakemassa mun kamppeet entiseltä kämpiltä, käytiin läskeilemässä vikan kerran ja läksittiin ajaamaan kohti Utsjokea. Utsjoella kuski ja auto vaihtui ja meikätyttö päätyi Karasjoelle... for real, Norjaan keskiyöllä. Oli sekin taas idea.

Seuraava reissu taitaakin olla viikon päästä Posiolle. Ehkä. Sen tiedän että sunnuntaina suuntaan miehekkeen kanssa tuntsalle mönkkäröimään ja 28.9 lähdetään hakemaan mulle Lahdesta autoa. Reissailua siis luvassa!

12.6

No nyt on hieman kerrotavaa teille! Ja kuviakin, kamera tarttui vahingossa yölliselle Karigasniemen reissulle ja kännykän usbi löytyi kissanlelupussista ?

Eli keskiviikkoiltana pahaa- aavistamattomana istuin auton kyytiin takapenkille mystisen kiven seuraksi ja tarkoituksena oli kierellä kylää ja käväistä lähellä (lue: 20-50km päässä) kavereiden kavereita moikkaamassa.

No, kuski lähti nukkumaan ja istuin itse ratin taakse. Ilta jatkui P:n luona Jorbajärvellä. P:n perheenjäsen on poromies, ja se kyllä näkyi pihan suunnittelussa- poroaitauksia, aitoja ja puutarhakin oli aidattu pienien mäntyjen rungoista kuivatettujen runkojen avulla. Täällähän tuo pihanhoito ei ole niin justiinsa, mun huoneesta pääsee takapihalle jossa nurmikko on jo niin pitkää ettei kisua meinaa erottaa sen joukosta... Sama naapurikämpillä.

P:llä saatiin idea että lähdettäisiin Toivoniemeen jossa mun eräopaskaveri opiskelee. Harmiksemme kaveri ei vastannut puhelimeen kahden aikaan yöllä joten jostain kumman syystä lähdettiin paahtamaan kohti Karigasniemeä jonne on mukavat 101 kilometriä Utsjoelta.

Matkaanhan ei oikeasti olisi mennyt kuin tunti, mutta takapenkkiläiset tahtoivat väkisinkin pysähtyä jokaisen muistomerkin tai hautausmaan kohdalle muistelemaan. Ei siinä, mukavahan se oli maisemia katsella ja kuunnella tarinoita edesmenneistä paikallisista.

Karigasniemelle saapuessa kello oli reilusti yli neljän, käväistiin muutaman nuoren kotosalla ja lähdettiin jatkamaan matkaa Jorbajärvelle ja takaisin Utsjoelle. Tietenkin hautausmaan kautta, kuinkas muutenkaan...

Vaikka olinkin kuolemanväsynyt kuski, reissu oli mahtava! Päässä soi vieläkin mysteeriksi jäänyt "sä oot pelkkä läski mulkku, niin myös minäkin" - biisi ja töihinkin piti ilta kahdeksaksi raahautua huonojen päiväunien jälkeen.

Ja nyt alkaa bloginkin puolelle tulemaan postauksia, sillä...

IVALON VESICROSSIT ON JUST SILLOIN KUN MULLA ON VIIKONLOPPUVAPAA, MÄ OLEN NIIN MENOSSA TUONNE!

Ja Utsjoella on tänä viikonloppuna Lohirieha, siitä seuraavaksi juttua. 27.7 lähden käymään kotona Lahdessa! Ja sitten koittaakin muutto omaan kämppään. 

Pistäkääs kysymyksiä tulemaan kommenttiboksiin! Laittakaa kysymysten perään myös sähköpostiosoitteenne sillä järjestelen pientä arvontaa kysyjien kesken, siitä lisää tietoa parin päivän kuluessa!