keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Ei mennyt kuin elokuvissa.

Lähde kiireellä kahvituskeikalta, koska taivaalla upeimmat revontulet ikinä. Parkkeeraa pihaan ja hae kamera- taivaalla on älyttömän upeat, moniväriset revontulet.

Mutta. Revontulien kuvaaminen vaatii pimeyttä, ja sitä ei meidän pihassa ainakaan ole. Hiemanko ärsytti katsella violetteja revontulia jotka pyörivät taivaalla kun tiesin etten millään ehi taapertaa kameran ja jalkojen kanssa metsäpalstalle.



Tässä siis aivan älyttömän upeat kuvat vieloteista revontulista. Otan vastaan fanipostia.



Ja tässä nämä kiekurat. Kuvien varjostusta on muokattu, ja kuten näkyy ne ovat puhki palaneita. Harmittaa.




Ja kun nuo hienoimmat kerkesivät mennä ohi pyyhälsin metsäpalstalle joka sattuu olemaan lähistön pimein kohta, kuvaamaan loppuja. Nää oli kyllä niin haista p*ska- revontulet, heti kun pääsin tuonne pimeään revontulet katosivat. Odottelin tuolla varmaan yhteensä puoli tuntia farkuissa ja kevyessä vaatetuksessa kunnes lähdin kotia.




Ja kuten arvata saattaa, heti kun pääsin tielle ja käännyin katsomaan taakseni taivas oli jälleen räjähtänyt vihreään loistoon.

Kävelin kotiin.

En edes yrittänyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti